Roskaretkeily

Villikettu-roskamaassa.jpg

Roska-ahdistuksesta tekoihin

Olen tainnut jo ennenkin mainita, miten ahdistavana koen roskaamisen - etenkin metsässä, kansallispuistossa tai luonnonsuojelualueella. Erityisesti muovisaaste ja sen käsittämätön määrä merissä on noussut toistuvasti uutisiin viimeaikoina, joten meidän jokaisen tulee huolehtia siitä, että sitä ei kerry enää yhtään enempää. Jokamiehenoikeudet ovat paitsi mukavia oikeuksia, myös velvollisuuksia ja niihin sisältyy roskaamisen kieltäminen. Kuitenkin jokaisella retkellämme poimin useita roskia mukaani.

Olet varmasti todistanut, miten helposti avonaisesta taskusta pienet roskat tipahtelevat huomaamatta. Luultavasti monet myös ovat tyytyneet kävelemään maassa makaavan roskan ohi. Useimmiten ne ovat kuitteja, papereita tai muuta taskunpohjalle jäävää ja herkästi putoilevaa, mutta myös pillimehun pillejä, eväiden kääreitä ja jopa oluttölkkejä on tullut poimittua. Jos jaksat kantaa tölkin täysinäisenä metsään, jaksat sen aivan varmasti kantaa tyhjänä pois.

Oluttölkki poimittu maasta keskeltä Lauhanvuoren kansallispuistoa.

Oluttölkki poimittu maasta keskeltä Lauhanvuoren kansallispuistoa.

Nykyisin uusille reissuillemme varaudun ottamalla pienen roskapussin mukaan. Mukavaahan se ei missään nimessä ole roskia keräillä ja minusta tuntuu joka kerta yhtä pahalta niitä nähdä. Kuitenkaan luontoni ei enää anna minun jättää roskia maahan.

Saatatte muistaa alkuvuodesta otsikoihin nousseen ploggauksen eli roskajuoksun. Siinä tarkoituksena on siis kerätä roskia juoksulenkin aikana. YLE uutisoi, että Ruotsista lähtöisin oleva plogging tulee sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka upp (kerätä). Ehkäpä meidän tulee aloittaa uusi suuntaus: #roskaretkeily.

Villikettu-Roskaluonnossa.jpg

Hankalaa roskaretkeilystä tekee tietenkin se, että lähimpään roskakoriin saattaa olla kymmenien kilometrien matka, hygieniasta huolehtiminen on haastavampaa ja kovin suurta lisäpainoa kukaan retkeilijä ei halua taakakseen. Esimerkiksi Helvetinjärven kansallispuistossa nuotiopaikalle hylätty kattila ja kuohuviinipullo saivat jäädä sinne, vaikka se paljon harmittikin. Tästä kaikesta huolimatta kannustan kaikkia retkeilijöitä ottamaan ylimääräisen pikkupussin mukaansa ja poimimaan luonnosta sinne kuulumattomat roskat ja esineet mukaansa.

Toki yleisesti kansallispuistojen reitit ovat paljon vähemmän roskaisia kuin vaikkapa kaupunkien lenkkipolut, mutta jokaisella reissullamme törmään kuitenkin useisiin roskiin. Tehdään siis yhdessä Suomen kauniista kansallispuistoista ja retkeilyalueista siistejä! 

 

-Satu